2kk tiukkaa settiä!

Anteeksi hiljaiseloni.

Ensin olin kaksi viikkoa sairaana sitten kaksi viikkoa terveenä ja taas kaksi viikkoa sairaana. Perseestä.
Nyt olen terve ja täynnä treeni intoa!
Arvatkaa mitä tuli tehtyä? Luvattua?

Vedän tästä joulukuun 20 päivään asti pelkällä "urheilijan ruokavaliolla"
TOSI KIVA!

Okei,pieniä muutoksia (helpotuksia) mutta suurin muutos tapahtuu,nimittäin jätän kaikki vehnää sisältävät tuotteen pois. Samoin kaiken "valkoisen" eli perunan,riisin,pastan yms "turhat" tuotteet.
Vedän siis kanaa,jauhenlihaa,kananmunia,raejuustoa,rahkaa,tonnikalaa,hedelmiä ja vihanneksia.
Katsotaan miten käy. Joulun jälkeen sama meininki jatkuu eikä se tuossa joulunakaan oikein repsahda koska en pidä jouluruoasta. Se on mielestäni todella yliarvostettua sapuskaa.

Siinäpä pika kuulumiset

ps. Paino on siinä 90kg hujakoilla eli alas on menty.
pps. Tänään taas salikortin lataukseen sairastelun jälkeen!
pps. Juoksen niinä päivinä milloin en käy salilla ! (ts. yritän käydä joka pvä salilla ettei tarvitse juosta)

Hyvä mieli!

H

Terveisiä perseestä!

VAROITUS: SEURAAVA TEKSTI SISÄLTÄÄ TUNTEENPURKAUKSIA JA VOIMAKASTA KIELENKÄYTTÖÄ.

Kyllä osaa ihmiset olla TYHMIÄ.

Ensinäkin otetaan esimerkki; Nainen 20-25v painaa n. 50-55kg.

No,tämä nainen on vahvasti sitä mieltä,että on "läski" ja että painoa PITÄÄ saada alas. Kyllä,nainen tulee kertomaan sen minulle. Minulle joka painan lähemmäs 90kg. Saan oudon tunnen ryöpyn sisimmässäni aikaiseksi ja meinaan vetää ladya pataan. MIKSI HELVETISSÄ SINUN PITÄÄ MINUN KANSSA PUIDA TÄTÄ?! Varmaan siksi,että minun tulisi kehua häntä jotenkin näin "Voi kun sä oot jo niin laiha ei sun tarvii laihduttaa,kato mua" Tämän jälkeen kaverin tyhjä katse ilman mitään sanoja. Hetken päästä "Siis apua mä söin suklaata mun pitää juosta 20km ylämäkeä"
Eikö tällaiset jutut kuulu johonkin yläasteikäisille? Olenko missanut jotakin?
Kyllä kultaseni,sinusta vasta huomaakin tuon yhden kilon rajun lihomisen. Sulla on perse levinnyt.

Yhteenveto: Jos olet jo muutenkin LAIHA tai BMI on jotain 18-20 MIKSI sinun tulee VALITTAA asiasta sinua puolet ISOMPAAN ihmiseen? Luuletko,että kadehdin sinua? Ei,en todellakaan kadehdi enkä edes sääli. Olisihan se mukava painaa sen 50-60kg ja murehtia kilosta,kahdesta. Mutta jos minulla olisi noin huono/surkea itsetunto painoni suhteen tuon painoisena säälisin ITSEÄNI.

Samoin omistan ikävä kyllä sellaisia ihmisiä kenelle vaatteiden kokolappu on KOKO ELÄMÄ.
Jos on kokoa xs niin ei voi tietenkään ostaa IKINÄ esim. S-kokoista koska se on aivan liian suuri (Koothan eivät vaihtelet merkeittäin ikinä) Bonuksena voi tietysti vielä mainita olevansa "Niin pieni"

ÄRSYTTÄVÄÄ.
Miksi oi Miksi?

ps. Anteeksti paska äidinkieleni. En jaksa tarkistaa.

H

93kg & angsti

"Lihottu" on. Tätä menoa tulee vähän kiire tuohon 70kg.
Mutta arvatkaapa mitä? Senttäjä on lähtenyt vaan ei kiloja. Lihasta tullut tilalle?

Vyötärö 1kk sitten; 98cm
Vyötärö nyt; 94cm

Lantio 1kk sitten; 109,5cm
Lantio nyt; 106cm

Lisäksi mulle on tullut kylkiluut näkyviin!
Alareppu on paikoillaan mutta pienempänä. Ehkä voin käyttää bikinejä kesällä 2014?
Ehkä en enää koskaan.

Tällä hetkellä olen kauheassa flunssassa enkä pääse salille :( nyt olen ollut tasan 6 päivää käymättä ja tuntuu pahalle. Onneksi urheilukärpäsen purema kestää !
Miten olen joskus voinut olla käymättä salilla?
MITEN?!

Pitkään mietin,miksi minusta crosstrainerilla tekeminen tuntuu kipeälle jaloissa kunnes tajusin,että kengät ovat iänikuisen vanhat ja ne lähtevät nyt kiertoon!
Tällaiset mahtavuudet tuli tilalle

Reebok feelflexit. Mahtavat !

Pitikin muuten kertoa,että mulla on kyllä ihan outoja ystäviä! Kuvitelkaa,mä olen laihtunut +/- 2kg sellaiset reilut 20kg ja KAKSI ihmistä on maininnut minulle asiasta. Tuntuu TODELLA turhauttavalle. En minä sillä,että pitäisi joka kilosta mainita,mutta kyllä 20kg pitäisi huomata. Todella vittumaista! Toinen näistä mainitsijoista oli vielä MIES (ei oma) vaan ei mun ystävät huomaa? Yksi kavereistani sanoi,että ne ovat kateellisia ne,ketkä eivät mainitse. Onkohan noin? Ehkä kukaan ei huomaa? Vaatekoko on tippunut 44:sta 40 ja kohta menevät päälle 31 tuuman farkut? JA EI OLE MUKA MITÄÄN EROA!? 

ARGH!

H

must on tullu urheiluhullu!

Jee!!

Mä oon niin innoissani! Mä en siis tykkään yhtään käydä jumpissa yms tyhmissä ryhmäliikunnoissa MUTTA nyt on tapahtunut vastarintaan muutos. Mä kävin Coressa ja kahvakuulassa. Rakastin niitä! Ihan mahtavia hiki/rääkki/oksennus tunteja (karrikoidusti) mutta niin hyvä fiilis tunnilla ja sen jälkeen.

Aion tästä lähtien käydä niissä aina maanantaisin ja keskiviikkoisin. Perjantaisin ja sunnuntaisin on sitten ihan perus salipäivä :)

Vaa'alle huomenna.

Kävin nyt toista kertaa kavitaatiossa ja nyt otettiin taas uudet mitat. Vyötäröstä lähtenyt 3cm kahdessa viikossa ja tosta vähän lantion yläpuolelta on lähtenyt 1,5cm.
Ensiviikolla taas uudestaan :)

Wuhuu!

mitä ihmettä?

Apua. Ensiviikolla on hypättävä vaa'alle.

Olen lihonnut. Tuntuu siltä. Voinko läskistyä vaikka en syö mitään herkkuja? Vai olenko tosiaan saanut niin paljon lihasta tilalle? Miten on mahdollista,että vaaka näyttää 5kg enemmän vaikka olen käynyt salilla 20krt reilun kuukauden aikana? Teen kaikenlisäksi salilla TODELLAKIN hommia enkä laiskottele,koskaan. Pienemmät vaatteet menee päälle,mutta olo on painava. Kuinka kauan?

Huom! En ole siis vielä käynyt vaa'alla,mutta tältä tuntuu.
Syyskuussa vedän Nutrilettin Start packin. Silloin kirjoitan joka päivä miltä tuntuu.
Nyt tuntuu hirveälle.

Nyt on se vaihe,kun haluan KAIKEN NYT HETI. Enkä ensivuonna. Enää 8kk aikaa mahtua 30 tuuman farkkuihin (ei kerrota kellekään,että tällä hetkellä farkkuni ovat 32 tuuman) Vielä kuukausi sitten ne olivat 34. Senttejä on lähtenyt mutta painoa on yli 90 ? Mitä helvettiä. Kai se nyt joskus menee alaspäin? Vai meneekö?
Olen tähän mennessä kirjoittanut 8 kysymysmerkkiä. Syystäkin. Jokin tässä mättää.

Hahaha! Tässä lisää pommia!
Aion juosta tänään/huomenna. Katson VIELÄ kerran onko minusta siihen. Jospa aloitan 100 metrin juoksulla? Yleensä 150m kohdalla käännyn takaisin ja manaan kokolajin alimpaan suohon. Jospa tänään kokeilen ja käännyn takaisin vasta 160m kohdalla?

H

hyppää tyttö hyppää!

Tiedättekö mitä. Minä olin joskus hyvä hyppäämään pituutta.

Yleensä ihmiset osaavat ainakin yhden asian missä he ovat hyviä. Esim. Pianon soitto,kirjoittaminen tai vaikkapa käsitöissä. Minä olin hyvä hyppäämään pituutta.

Hyppäsin vuonna 2002 Suomen epävirallisen nuorten/junioreiden ennätyksen. Yli viisi metriä.

Jouduin lopettamaan pituushypyn polveni ja akillesjänteeni vuoksi. Ne eivät kestäneet. Palo hyppäämisen jäi.

Nyt se on tullut takaisin! 

Aloitan pituushypyn treenamisen uudestaan. Kyllä,lihavana ja painavana. Tämä kortti on katsottava loppuun. Tiedän,että tämä on se,missä minä voin loistaa. Toivotttavasti kaikki osuu kohdalleen ja saan myös pian (ensivuonna todennäköisesti) itseni johonkin seuraan. Siitä se lähtee.

Huippua!

Olenpas jaksanut!

Tässä teille "todiste" siitä milloin käyn salilla.

Hahaa!
14 kertaa viime kuussa. Kyllä. 14.
Se tekee noin joka toiselle päivälle salikäynnin. Ottakaa huomioon 13-17.7 jolloin mieheni oli reissussa enkä päässyt lähtemään salille kun piti olla lasten kanssa keskenään. SILTI pääsin ottamaan sen takaisin. Hyvä MINÄ.

Tässä kuussa olen käynyt jo 6 kertaa.
Olen todella innostunut salilla kävijä jälleen.

Pika postaus!

Tässä iltapalani ;)

Testattu!

Kavitaatio on nyt siis testattu ensimmäistä kertaa. Otin siis kolmen kerran sarjan ja ensimmäinen on onnellisesti takana. Siihen kuului myös joku alipainehieronta samaan syssyyn. Jälkimmäinen ei tuntunut järin mukavalta,mutta luulen sen edes auttaneen aineenvaihdunnan vilkastumiseen.

Kerron hieman kokemuksestani.
Ensin "hoitaja" otti minulta mitat ja merkkasi ne papereihin ylös. Päätimme,että keskitymme vatsan alueeseen. Kiitos,millään melkein kiljaisin hänen korvaansa. Olenhan ollut viimeisestä kolmesta vuodesta sen 18kk raskaana. Voin kertoa,että vatsani näyttää juuri siltä,kun se olisi reppu mistä on otettu eväät pois.

Tämän jälkeen hoitaja antoi minulle käteen metallisen tikun ja levitti ultraääni mömmöä vatsani päällä. Sitten alkoi itse hoito. Korvissa soi ja ultrasähköhierontapoksauttelu kesti aktiivisesti 40minuuttia. Se korvia huumaava ääni oli jotain jäätävää. Ihan kuin olisi tinnittänyt 40 minuuttia.

Tämän jälkeen kipitin toiseen huoneeseen missä tehtii alipainehieronta vai mikä nyt olikaan nimeltä. Voin kertoa,että  kuivakuppausta muistuttava vetely vatsan alueella ei tuntunut mukavalle. E satttunut mutta tuntui. 
Se kesti 20 minuuttia.

Tänään on myöskin pitänyt juoda semmoinen 2,5l vettä hoidon toimivuuden maksimoimiseksi. Väittävät kovasti (en usko) että nämä tulokset jäisivät pysyviksi. Saapa nähdä.

Ajattelin vetäistä nutrilettin 5 startin syyskuun alussa. Jep!

Siinä ne,nyt ihmeitä odottelemaan!

H
Huomenna postausta heinäkuusta :)

kavitaatio

Niin..

Tukeudun vippas konsteihin. Nyt voin vihdoin mennä kavitaatio-hoitoon. Olen ollut raskaana viimeisestä 3 vuodesta 18kk joten mahdollisuudet ovat olleet rajoittuneet. Nyt menen.

Otin kolme hoitokertaa 60min/krt.

Kavitaatiossa siis poistetaan ihonalaista rasvakudosta kivuttomasti. Tämä tehdään ultraäänilaitteella eri kehonalueille. Minä ajattelin ottaa ratsuihin,vatsaan ja jenkkoihin. Pitää ottaa huomioon,että tämä ei ole mikään "laihduttava" menetelmä (sellaista ei taida olla) vaan tällä annetaan ultraäänihoitoa ongelma kohtiin jotka eivät meinaa normaalilla treenillä lähteä liikkeelle. Näitä on myös siis hoikilla ihmisillä.
Yksi hoitokerta on 30-60 minuuttia yleensä,riippuen sarjakortista. Suositeltu sarja on 3-5krt jotta tuloksia saadaan. Yksi kerta ei siis riitä.



Hah! Nyt voisin aloittaa jonkun hauskan kokeilun vaikkapa sillä nutriletin 5 päivän starpäkillä. Olen kuullut siitä hyvää ;) Hauskaa,että olen valmis kokeilemaan kaikkea ihan kokeilu mielessä. Toisaalta  ei kannattaisi haaskata aikaa moisiin,koska minulla on enää 8kk aikaa ja noin 20kg pitäis saada vielä pois,apua.

Paniikki iskee.

yllytyshullu

Noniin. Nyt voin kirjoittaa ajan kanssa.

Mun mies ehdotti jotain ihan kreisiä! Se ehdotti pyöräilyä lappiin! Siis ihan fillaroiden lappiin asti. Jotain 1000km matkaa. Ja koska mulla ei kulje hissi vintille asti,mä jopa harkitsen asiaa erittäin vakavissani. 

Tarkoituksena olisi siis pyöräillä yksin tai jonkun yhtä yllytyshullun ihmisen kanssa lappiin ensikesänä. Yöpyminen olisi hotellissa (edes jotain luksusta) mutta muuten matka taittuisi fillaroiden. Ihan älytöntä. 

Päätös pitäisi tehdä aika pian,koska pitäisi pystyä treenaamaan ihan kunnolla. Matkaan lähtisi muutama vaate ja urheilujuomia. Syöminen yms huolto aina jossakin paikkakunnalla. 

Onkohan tää ihan hullua?!

Positiivista tässä on se,että mun ei tarvitsisi kummoisia varusteita hankkia. Mulla on loistava pyörä ja hyvät ajovarusteet. On tullut hommattua aina kerralla hyvät. 

Yllätyksenä ja rohkeana temppuna mun piti antaa teille mun mittoja ja kyllä mitta on hävinnyt johonkin ja nyt pitää mennä ostamaan uusi (tämä ei ole tekosyy) en vain oikeasti löydä sitä. Mittaisin mielelläni metallisella mitalla,mutta taitaa tulla jopa mun ahterille liian isoja tuloksia. 

Tosiaan,olen käynyt salilla joka toinen päivä kohta kolme viikkoa. Mä en oo varmaan ikinä elämässäni käynyt näin ahkerasti näin pitkään. Kokoajan pitäis päästä. Aamuin illoin pyhänä ja arkena. Ihanaa! Se on niin loistava tunne kun tekee mieli vaan urheilla ja liikkua. Mä olen viimeinkin saanut sen urheilukärpäsen pureman jota niin hartaasti odottelin. Olen nyt noin 3kk syönyt mielestäni terveellisesti (tai ainakin paljon terveellisemmin) mutta nyt 1,5kk olen  myös liikkunut sen verran,että alan olemaan tyytyväinen. 

Ihana fiilis!

ps. Onko teillä kokemusta pitkänmatkan pyöräilystä? 

H

plää

Olen viettänyt hiljais eloa nyt blogin puolella,mutta tämä ei tarkoita sitä,että olen ollut tekemättä mitään tavoitteeseeni nähden.
Minulla on hirveä buusti menossa salilla käymisen kanssa ja voin luvata,että kaikki tulee yllättymään positiivisesti loppukuusta kun läväytän erään kuvan kehään.

Valehtelematta kolmeen viikkoon en ole käynyt vaa'alla. Enkä käy.
Käyn seuraavan kerran 25.8.
Tästä lähin kerran kk. Koska haluan itse tietää onko salihulluuteni kannattanut - ja miten hyvin.

Lupaan kirjoitella pian piiiiiitkän postauksen.
..se yllärikin on luvassa ;)

H

taustoja

Kerronpa vähän taustoja;

Ala-asteella harrastin tanssia,yleisurheilua ja jalkapalloa. Urheilin ainakin 4 kertaa viikossa yleensä jopa enemmän. Rakastin urheilua ja rakastan edelleen. Minua kuljetettiin harrastuksesta toiseen minne ikinä halusin ja mitä se maksoikaan. Saan olla tyytyväinen,että vanhempani ovat kuskanneet ja maksaneet harrastukseni AINA. Liikunnan numeroni on aina ollut 9 tai 10. Liikuntatunnit ovat aina olleet parasta.

Yläasteella: Harrastin jalkapalloa ja yleisurheilua. Yhtäkkiä kaikki loppui. Todella lupaava pituushyppy urani loppui kuin seinään hajottaessani polven. Siitä ei tule enää ehjää. Akillesjänne huusi hoosiannaa pelkästä kävelystä,mutta silti jatkoin jalkapalloa. Sitten oli pakko lopettaa. Kärsin akillesjänteen rasituksesta 24/7. En voinut enää kävellä edes kauppaan ilman kipua. Oli pakko lopettaa.

Lukio: Harrastuksiini kuului enää kävely. Malminkartanon rappuset ylös alas ja 7km lenkki päälle 5krt/viikossa. Kunto pysyi ja oli hyvä. Pelkästään tällä.
Sitten muutto miehen kanssa samaan asuntoon,ei enää rappusia eikä enää lenkkejä. Tästä se alkoi. Syytänkö miestäni? En tietenkään. Itse minä sinne kotiin jäin kiehnäämään ja löysäämään. Oma selkäranka puuttui.

Nyt: Selkärankaa on,mutta työtä on niin jumalattomasti. 20kg.
Hengästyn pelkästä ajatuksesta. 40kg läskiä?! 40 maitotölkkiä turhaan kannettavana?

Tiedättekö mitä? Ensikerralla jotain shokeeraavaa luvassa.

H

kyllä nyt kelpaa

Ostin nimittäin elämäni kalleimmat treenihousut.
63,50e
Ei herranjumala.
Ne on ihan mahtavat jalassa jumalaiset. Ne venyy ja paukkuu ja ne ei hierrä eikä hikoile.
Ne on täydelliset.

Pakkohan mun oli mennä heti niitä testaamaan salille,että miten toimii vai toimiiko.
Toimihan ne! Kerrassaan mahtavat.
Seuraavana olisi tarkoitus hankkia minulle sopiva treenipaita. Sen pitäisi olla tarpeeksi pitkä,muttei mikään hame. Tarpeeksi löysä,muttei mikään jätesäkkikään (tulisi kyllä halvaksi hankkia sellainen) ja vielä pitäisi olla tekninenkin. En taida löytää.

Pakko jatkaa huomenissa,
Häslinki päällä,
H

takapakki ja etuveto

Huoh.

Hyviä ja huonoja uutisia.

Huonot: Painan taas yli 90kg. En paljoa (90,8kg) mutta sekin on taas miinusta. Olin viikonloppuna matkalla ja arvatkaa vaan,tuliko syötyä ! Ei välttämätttä niinkään herkkuja vaan ihan ruokaa,mutta paljon! Nam nam. Ei olisi kannattanut.

Hyviä: Ostin salikortin! Ostin salikortin viime viikolla (keskiviikkona) ja kävin pe ja su salilla. Tarkoituksena on nyt käydä joka toinen päivä jolloin kertoja tulee 3-4 per/vko. Menen salille pyörällä joten siitäkin saa hyvän boostin. Voisin vaikkapa kertoa salitreeneistä seuraavasssa postauksessa. Siis lähinnä miten heilun siellä vai heilunko ollenkaan.
Salilla on ollut ihan huippua käydä. Paikka jossa käyn on suht uusi ja siellä on ihanan siistit/hyvät tilat. Laitteet ovat ihan uusia ja loistavia.

Koiran kanssa en ole käynyt pitkällä lenkillä varmaan viikkoon. Mua vaivaa joku laiskuus.
Tännekin kirjoittaminen on niin kauhean vaivalloista (tosin tiedän tämän johtuvan siitä,etten halua kirjoittaa,että olen taas läskistynyt)

Mietin,että mulla on joku hirveä ongelma tän mun painon kanssa. Ei ole varmaan ihan hirveän tervettä miettiä painoaan 24/7 365. Tiedän myös,mistä tämä johtuu. Siitä,että olen ollut elämästäni 19 vuotta laiha/hoikka ja viimeidet 4vuotta läski. KUINKA AHDISTAVAA.

Huoh.

pupun ruoka

Noniin,lupasin tehdä pikkupostauksen salaateista. Okei tosi tylsä aihe,mutta pakko jakaa täällä tietoa mun lempiruoasta.

Tehdään tosi usein salaattia iltaisin iltapalaksi.
Salaattiin kuuluu yleensä näitä;
Salaatti (yllätys)
Tomaatti
Kurkku
Raejuusto/Feta (öljyllä tai ilman)
Pekoni/Kana/Tonnikala
Salaatin kastikkeena joko thousend island tai kreikkalainen. Nam!

Olen myöskin ajattelut paahtavani pähkinöitä ja siemeniä salaattiin,mutta jotenkin se tuntuu liian eksoottiselta minun makuuni. Jotain vaihtelua pitäisi saada aikaseksi,ettei vaan rupea kyllästyttämään. Toisaalta lisäämme usein myös tummaa pastaa salaatin joukkoon saadaksemme siitä hieman ruokaisamman.

Tältä annos yleensä näyttää

Pitäis varmaan tota salaatin kastiketta olla vähemmän,mutta "kuiva" salaattikaan ei mene alas. Siksi lisäänkin yleensä öljyä en niinkään kastiketta. Hyvä niin. Onko teillä hyviä vinkkejä salaatteihin? Spesiaalitkin ehdotukset otetaan huomioon ;) ps. Ei sipuli -juttuja koska en syö sipulia! 

ps. Menen tänään ensimmäistä kertaa n. vuoteen ulkoimaan ystävieni kanssa saa nähdä monta kaloria mahtuu mukaan ;)

Aurinkoa!

H

SE ALKAA KASILLA

OMG!

Mä en ole painanut tän verran sitten kesän 2009. Uskomaton fiilis.
89,8kg
Jes jes jeeees.
Ihan mahtavaa.

Mä olenkin odottanut tätä hetkeä jo tovin. Seuraava etappi; 85g. Toivon pääseväni tähän tavoitteeseen ennen elokuun loppua. 80kg marraskuun loppuun 75kg helmikuun ja se viimeinen rutistus sitten vappuun tuolloin keväällä,toivottavasti kuitenkin kaikki menisi hieman nopeammin niin ei tulisi turha kiire lopussa. Nyt näyttää kuitenkin hyvälle.

Tein teille ruokapäiväkirjaa parilta päivältä sekä yhden viikonloppu päivän,että yhden arkipäivän.

Viime sunnuntai:
Aamupala: Kaksi ruisleipä siivua,päällä juustoa ja pala kalkkunaleikettä. Kurkkua sekä puolikas tomaatti.

Välipala:
Vettä ja omena.

Lounas/Päivällinen: Tortilloja joissa sisällä fetaa,kurkkua,tomaattia,salaattia,ranskankermaa (paha paha) jauhelinhaa ja kanaa.

Iltapala: Ei mitään.

Nojoo,tuossa tortilla mätössä oli niin paljon energiaa ja kaloreita,ettei edes tarvinnut vilkaista kohti jääkaappia päivän aikana. Seuraavana aamunakin oli ihan täysi olo.

Keskiviikko:
Aamupala: Kaksi ruisleipää joissa juustoa ja leikkelettä (meillä oli kurkku loppu) lisään AINA myös kasviksia leivän päälle muuten se on aika kuivaa.

Välipala: Kahvia


Lounas; Salaattia (sis. salaatti,kurkku,tomaatti ja feta)

Välipala: Ei mitään

Päivällinen: Makaroonilaattikkoa (tumma makarooni) noin 2dl + lisukesalaattia

Iltapala: Ei mitään.

Yhteenveto: Ihan ok. Ei sentään herkkuja!
Ottakaa myös huomioon,että teen AINA lounaamme/päivällisemme ITSE perheemme käyttää eineksiä 1-2 krt vuodessa.

Siinä vähän luettavaa. Ensikerralla palaamme salaattien ihmeelliseen maailman !

Mahtavaa viikonloppua!
ps. Tänne taas lenkille :)
H

kilo pois

90,5kg.

Jes.

Mut hei,nyt mulla on joku laiskotus maksimus päällä.
Tänään aamulla tuli käytyä aamulenkillä,mutta muina aamuina on "lenkit" jääny kilometrin pituisiksi. Plaah.
Meillä on nyt tässä yksi proggis menossa,joten en pysty käymään salillakaan kun pitää iltaisin olla lasten kanssa. Muutaman viikon päästä pitäisi sekin onnistua! Löysin salin jonne voi mennä mihin klo aikaan vaan (05-22) avainkortilla ja se on nyt kesäaikaan vain 40e/kk. Talvisin 47e/kk.

Mä haluaisin jonkun toisenkin tavoitteen,mutten ole vielä keksinyt sitä. En välttämättä lähde millekään "juoksen maratoonin" -jutulle. En jaksa edelleenkään juosta. Pitää keksiä jotain muuta. Antakaa vinkkejä? Tavoite vaatteita on säkeittäin joten ei ehkä semmoistakaan tavoitetta enää. Ja onhan mulla ne farkut.
Oisko joku bikinikuva tänne ? Kamalaa. Ei mun nahkareppua voi kuvata. Ehkä sittenkin jos pääsen tavoitteeseen? Tosin luulen,että mä en voi enää koskaan laittaa bikinejä. Jotkut asiat on korjattavissa vain veitsellä.

Melankolia rules.

H

etappi

Nyt tuli sitten se etappi vastaan,jolloin on alettava oikeasti tekemään sitä TYÖTÄ tämän pudotuksen eteen. Eli tähän asti tiputetut kilot ovat lähteneet "itsekseen" mutta tästä eteenpäin niin ei käy.
Vaaka näytti nyt 91,6kg. Eli +100g viime viikkoon. No okei,ei olla vielä katastrofissa,mutta kuitenkin joka viikon pitäisi olla laskusuunnassa,ei edes 100g plussalla.

Teenpä teille eilisen ruokapäiväkirjan:

Aamupala: Kaksi ruisleipää,päällä juustoa (kaksi siivua) kalkkunaleike (yksi siivu/leipä) ja kurkkua päällä 5-8 palaa (En laske)

Välipala: Ei mitään.

Lounas: Itse tekemät sämpylät joissa itse tekemät hampurilaispihvit,hampurilaskastiketta,ketsuppia,juustoa,salaattia ja kurkkua.
Ei niin mättöä kuin voisi olla,mutta kuitenkin MÄTTÖLOUNAS.

Välipala: Magnum infinity (Jep,taas) olen syönyt näitä varmaan joka päivä tällä(kin) viikolla.
Äh. n. 300kcal liikaa joka päivä. Mutta kun... Niin hyvää..

Illallinen: Ei mitään.

Iltapala: Mättöhamppari part 2.

Joo. Eli aikamoinen kaloripäivä eilen. Huoh.
Tänään parempi päivä?

nahkareppu

Tässä hieman avausta mun kropan tilanteesta ja katsaus eri ruumiinosiin mitkä tarvitsevat kipeästi jotain muutosta. Aloitetaan ylhäältä;

Pää
- Ruuvit löysällä,ei voida korjata
- Kaksoisleukaa ei havaittavissa AINAKAAN VIELÄ
- Kasvot ovat normaalin puolella,mutta kyllä saisi vähän kaventua,saisi nuo hamsterin posket jäädä.

Rintakehä - tällä hetkellä meijerituotannon vuoksi rintalihaksia itsessään vaikea hahmottaa,mutta penkkipunneriksia tarvitaan rinnan vahvistamiseen. Ryhti on heikentynyt selvästi raskauden myötä. Tässä osa-alueessa on paljon tsempattavaa.

Kädet
- Jos vilkuta kovasti,kädessäni liikkuu jotain muutakin kuin ranne. Ällöttävää. Kädet pitäisi saada niin,että lihakset erottuvat,mutta ei niin,että näytän mieheltä,edes käsistä. Liika on liikaa. Olkapäät saavat näyttää olkapäiltä eikä siltä,että olen syönyt kippari kallen tavoin pinaattia ja olkapäiden tilalla on pallot.

Vyötärö
- Ei ole.
Tähän tarvitaan jo ihme. Kiloja pois 10-15kg vielä,niin voin alkaa muistuttamaan jo naista,tällä hetkellä olen pullavan ihmiskuva.

Vatsa
-Nahkareppu edessä ja lisätaskut sivuilla. Voisin varastoida 2-3 viikon ruoat niihin. Eiku hei,niissähän on jo kaikki tarvittava - ja kaupan päälliset. Paljon,paljon vatsalihaksia.
Saa nähdä,pystyykö tätä enää "korjaamaan" muukuin kirurgin veitsi.
Suoria,vinoja,syviä,vääriä,oikeita,kulmasta ja keskeltä. Kiitos.

Takapuoli
-Ainoa osa pohkeiden lisäksi,joka ei ole siinä kunnossa,että hirvetkin vaihtavat pientaretta. En ymmärrä miksi juuri tämä pysyy kuosissaan hyvin pitkälle. Mutta toisaalta,en valita.

Reidet
-Isot.
-Lihavat.
-Löysähköt. Jalkatreeniä ja ylämäki juoksua!

Pohkeet
-EI korjattavaa.
-Hyvin lihaksikkaat.

Kokonaisuus:
Pullataikinaa muistuttava appelsiinin kuori kohoamassa.

Näin.

jos metsään tahdot mennä nyt

Tänää oli sitten semmonen herkkupäivä,että voihan peijjuuna.

Tuli vedettyä; El maco wrap -ateria. Magnum infinity jäätelö. 

Hetkinen,eihän tossa periaatteessa olekaan paljon herkkuja,mutta kyllä laatu korvaa määrän. Kyllä oli morkkis ton mäkki reissun jälkeen. Onneksi olen käynyt tänä vuonna mäkissä vain KERRAN. Puhdas omatunto tavallaan,mutta toisaalta nyt olen käynyt kaksi kertaa liikaa. Minussa on vähän sellaista vikaa,että jos jotain tehdään niin sitten tehdään kunnolla. Tässä tapauksessa "jos kieltäydyt herkuista,sitten et syö MITÄÄN herkkuja". Kiikutti tuo minun mieskin yhden Fazerin mansikka-vanilja levynkin alkuviikosta. Se tuli syötyä. 

Veikkaan huomisen/tiistain vaa'an näyttävän semmosia lukuja,että itku tulee. MIKSI tämä viikko oli niin repsahdus painotteinen? En käynyt edes pitkällä lenkillä kuin kerran,tänään. Tosin,tänään olen kävellyt varmaan 10km. Oli mahtavat kelit ja pitihän sitä sitten lähteä keskustaan (Helsingin) ja katsomaan miten jengi oli villiintynyt Naisten 10 -tapahtumasta. Jengiä oli ihan pipona ja konsanaan. Itsellä tuli sellainen "mä en juoksisi tota matkaa vaikka mulle maksettaisiin" -fiilis. Voin kertoa,että se tunne ei ollut kiva.

Miksi mä en voi vaan juosta? Miksi mä en vaan jaksa aloittaa sitä? Miksi juokseminen tuntuu kamalalle?

Miksi? 

Mietin aina silloin tällöin,että olisipa kiva ottaa joku tavoite esim. "Juoksen naisten 10km ensivuonna" "Puolikas maratooni olisi hauska juosta" mutta joo,semmonen pikkujuttu siinä vaan on,mä en tuu noita koskaan tekemään. Mä ajattelin varmaan jonkun toisen puolesta noita,koska musta ei vaan ole juoksemaan. Tai ehkä joskus. Mene ja tiedä.

Kävin kuitenkin tänään morkkistelu päivän kunniaksi vähän lenkkeilemässä KÄVELLEN. 

Ilma oli mitä mahtavin illalla yhdeksän aikoihin; 

Oli kyllä ihan mahtavaa kävellä tuolla maastossa ja lenkkipolulla. Jotenkin oli rauhallista ja kaunista. Olisin voinut kävellä vaikka 100km. Kävin vielä lenkin puolivälissä "nostelemassa" vähän painoja ja tekemässä muutaman vatsalihaksen,roikuin puolalla ja venyttelin. Minusta on kiva,että keskelle metsää on tehty kaikille avoin ja rauhallinen paikka,missä voit lenkin aikana käydä vähän treenamassa niitä yleisempiä liikkeitä. Ei tarvitse näin hienolla ilmalla käydä salilla. Okei,kaikkia ei tietenkään voi tuolla tehdä,mutta kyllä sillä saa hyvin suurimmat lihakset liikkelle. Tässä vielä kuva ks. paikasta!

H

jäätelön korvike

Olen ollut tänään pihahommissa. Tuli muuten ihan sopiva hiki kun kolmisen tuntia nosteli risuja,haravoi lehtiä ja nosteli kiviä. Meillä on kunnon pihatalkoot käynnissä nyt.

Tietysti,kun mittari näyttää +24 tekee mieli viilentyä ja tietysti ensimmäisenä tulee mieleen jäätelö. Varsinkin kun Magnum on mainostanut uutta infinity -jäätelöään ihan huolella. Voin kertoa,että se on ihan TAIVAALLISTA. Kaloreitakin löytyy. 

Ajattelin jo kaupan ovella,että nyt tuli sorruttua jäätelöön,mutta näinkin kaupan kulmalla mansikkamyyjän. Ihania ja isoja mansikoita! NAMS! 

Ostin siis kilon mansikoita jäätelön sijaan! Hyvä minä :)

Mietinkin,että tällaisina päivinä tuleee sorruttua herkkuihin. On niin hieno ilma,että voisi grillata,syödä jäätelöä ja nautiskella vaikka terasilla pari siideriä. Kaikki nämä on oikeita herkkupommeja. Olen huono tekemään vaihtoehto ruokia grilliin esim. kasvisnyytit/perunanyytit olisivat kai ne kaikista järkevimmät vaihtoehdot sen nakkikasan tilalle. Onneksi en itse välitä makkarasta ollenkaan,mutta nakit maistuvat. Samoin grillattu maissi voilla ja suolalla. Kauheaa.

Löytyy meillä AINA salaattiakin grilli ruoan kanssa,mutta eipä se paljon lohduta kun liharuokia on 3-5 eri sorttia. 

Eikö olekin hassua,että ihmiset haluavat aina laihduttaa "Kesäkuntoon" itsensä,mutta sitten kesällä lihotaaan ne kilot takaisin? Tuskin se on siinä ajatuksena,mutta kuinka moni grillaa talvella? Tai kenelle maistuu samalla tahdilla jäätelö? Ei ne terassitkaan talvella ole auki. 

Okei,itse näin kahden lapsen äitiä en ole terassin suurkuluttaja (olen tainnut viimeksi käydä terassilla 2010?) Heh.

No,mutta näihin kuviin ja tunnelmiin!

Kesä on tullut!

H

Lupa myönnetty!

Sain tänään luvan URHEILLA. Jes. Siis ihan urheilla. Saan alkaa pikkuhiljaa tekemään vatsoja,juoksemaan ja käymään salilla. Lääkäri tosin painotti,että kaikki pitää aloittaa hyvin varovasti. Onhan minulla vatsa leikattu auki vasta reilu kuukausi sitten.
Kaikkien parasta tässä on se,että pääsen hyppimään trampoliinilla! Se vasta jos jokin,on hyvää urheilua. Se pitää kunnon yllä ja siinä todella tulee hiki. Seuraavana päivänä voi aina tuntea edellisen päivän hypyt jaloissaan. Vatsalihaksiin se ottaa myös mukavasti.
Sovimme myös erään ystäväni kanssa,että käymme kokeilemassa kiipelyä Tapanilassa (siellä taitaa olla Suomen korkein ja suurin seinä) sanokaa jos olen väärässä.

Tänään ajattelin repäistä ja ottaa muutaman juoksuaskeleen koiran kanssa. Saa nähdä mitä tulee. Jännittää muutoinkin aloittaa taas kunnon rehkiminen.

Tässäpä lukemia;

Vaaka näytti eilen 91,5kg. JES.
Eli alaspäin ollaan menty,vaikkakin hitaammin kuin alussa. Tämä ei onneksi ole kovin yllättävää,koska ne varsinaiset "raskauskilot" ovat tippuneet jo 3-4kg sitten.

H

Wanhat farkut

Ne mahtuu mulle ! Siis ei tietenkään ne guessit,vaan ne,mitkä oli ennen raskautta sopivat.
Onhan nekin isot,mutta paljon pienemmät kun noi mammafarkut. Ihanaa päästä niistä eroon. Voin jo syksyllä saada jalkaani lisää tavoite farkkuja (mulla on niitä jemmassa vaikka kuinka) olen jotenkin aina tiennyt,että en vain voi olla näin läski joten olen säästänyt vanhoja ihania farkkuja!

Kävin juuri eilen hieman shoppailemassa,ostin muutaman topin ja huomasin,että M koon topit ovat jotkut hyviä,mutta sitten taas tiettyjen merkkien M koot eivät mahdu edes päälle. Esimerkiksi h&m topit ovat suurempaa kokoa ja taas ginan topit pienempää. Ärsyttävää kun joka kerta eri kaupassa pitäisi jaksaa mennä sovittamaan. Joissan merkeissä edes 42-44 ei mahdu minulle edes päälle (?) koska niissä on leveyttä,mutta esimerkiksi bleisereiden hartiat ovat niin naftit,että näytän kehonrakentajalta ne päälläni. En tiedä minkä muotoisille ihmisille ne on oikein tehty. Toisaalta olen myös huomannut,että vaikka painaisin sen 65-70kg ja olisin muutoin kokoa 36-38 mutta koska minulla on todella pitkät kädet ja olen muutenkin pitkä,vaatteet jäävät usein lyhyiksi. Olisi ihana saada joku bleiseri joka sopisi päälle. Jokin kirkas ja ihanan värinen.

Se siitä.

Ostin uudet lenkkarit! Mahtavat. Ne ovat pitkäaikaisen kestosuosikki merkkini Niken tekosia. Nike Pegasukset. Ihan huiput jalassa ja mahtava vaimennus. Minulla on jo pitkään ollut ongelmana se,että juostessani ja jopa joskus kävellessä minua sattuu jalkapöydän ulkosyrjään (?) sekä lenkillä,että sen jälkeen. Ei ole mikään kestettävissä oleva särky vaan se todella stoppaa innostuksen ja vauhdin. Ehkäpä tykkäisin juoksemisesta enemmän jos tätä ongelmaa ei olisi. En edes muista aikaa jolloin kipu olisi ollut siedettävä. Olisin halunnut myös kokeilla Nike Free kenkiä,mutta myyjä oli vakaasti sitä mieltä,että ne ei ole sopivat minulle. Olen kuitenkin jostain lukenut,että juuri niiden kenkiä pitäisi vahvistaa jalkojen/jalkapöydän lihaksia. Jospa ulkosyrjäni kaipaisi vain vahvistusta ja siksi kipeytyy hetkittäin. Ken tietää.Nyt yritän siis kokeilla erilaisia lenkkareita ja malleja katsotaan auttaako. Muutaman lenkin olen näillä kerennyt jo tekemään ja ongelmaa ei ainakaan toistaiseksi ole! Jes. Näissä lenkkareissa on myös Nike+ toiminto,eli voin kuunnella iphonellani samalla musiikkia ja samalla nähdä mm. taitetun matkan pituuden,keston ja kulutetut kalorit.


Näillä mennään.

H

hop hop!

Harmittaa. Haluaisin niin kovasti tykätä juoksemisesta,mutta vihaan sitä. Miten juoksemisesta voi tykätä? Miten siitä voi alkaa tykkäämään? Kertokaa joku!
Siinä tulisi treenattua aerobista,lihaksia ja ylipäätänsä pitämään "kuntoa yllä" mutta ei,niin ei. Olen lukemattomia kertoja yrittänyt juosta mutta tuloksetta,se tuntuu hirveälle. Ehkä minulla on liian huono kunto? Mutta en ole koskaan pitänyt siitä. En edes silloin kuin olin laiha ja hyvä kuntoinen jopa atleetti.

Kävelyä sen sijaan RAKASTAN. Voisin kävellä 50km tuntematta ärsytystä (väsymystä kylläkin) siksipä kävelenkin joka päivä 45minuuttia. Olen huomannut nyt viikon aikana,että tuo kävely on jo nyt saanut kuntoa ylemmäs. Jes! Olen aivan rapakunnossa,joten kaiken kehityksen huomaa.

Olen aina miettinyt,että vaikka olen harrastanut jalkapalloa ja yleisurheilua (pituushyppyä) aktiivisesti,miksi en nyt aikuisena enää voisi harrastaa niitä? Pituushypyn jouduin lopettamaan akillesjänteeni alettua vittuilemaan minulle. Jänne oli kipeänä 24/7 kävellessä,juostessa ja jopa levossa minun oli pakko lopettaa. Jalkapallon lopetin kuin perheemme muutti toiselle paikkakunnalla eikä tietystikään teininä minulla ollut kiinnostusta mennä uuteen joukkueeseen yms. Oli "parempaa" tekemistä.

Niin ne harrastukset jäi. Niin alkoi paino nousta. Nyt ollaan tässä.

Onneksi olen kuitenkin vielä tarpeeksi nuori,että kaiken voi vielä korjata (luulisin) ja työtä tekemällä pääsee tuloksiin. 30 vuotiaana kuulemma fysiikka alkaa tulemaan jo vastaan,mutta hey sister sinne on vielä paljon matkaa!

Mä näytän teille!

H

Jarrua jarrua

Noniin,puntarissa taas käyty ja se näytti 92,4kg eli -900g viime viikkoon.
Tottakai tämä on hyvä,mutta  huomaatteko,jarrua on tullut. Okei,itseasiassa tämä tahti olisi kaikista paras,koska en halua kilojen tulevan takaisin IKINÄ.

Olen myöskin päässyt lenkkeilemään (lähinnä vielä kävelemään) koska tarvitsen lääkärin luvan siihen,mitä urheilua saan nyt harrastaa ja minkä lajien kohdalla joudun vielä odottamaan.

Lyhyt postaus,huomisiin (toivottavasti)

Tässä numeroita tältä viikolta:

Vaaka viime viikolla: 93,2kg

Vaaka tänään: 92,4kg

Muutos: 0,9kg

Matkaa tavoitteeseen: 22,3kg

50 viikkoa.

H

http://labtex.fi/yritys-tuotteet/image/cache/data/yritystuotteet/vaaka3-500x500.jpg

Mun moka!

En tiedä mistä olin hoksannut,että tuumakokoni johon haluan päästä olisi 26. Muistin siis VÄÄRIN.
Kävin kaivamassa tavoite farkkuni varastosta ja tarkistin tilanteen,tuumakoko onkin 30! Mutta hei,ne onkin guessin eli naftia mallia. Katsoin toisia "tavoite farkkuja" ja ne olivat kokoa 28 (Crocker)
Eli siis tavoite on mahtua 30 tuuman Guess-farkkuihin.

Taidankin laittaa teille kuvan näistä ihanuuksista,mutta en voi kyllä mallata niitä päälle,koska ne eivät TODELLAKAAN mahdu edes pohkeesta ylöspäin. Heh heh.

Ei muuten auta,että on painoa tippunut jossei tuo nahka ala kiinteytymään. Suurin pelkoni on,että vatsani jää sellaiseksi kuin se nyt on.
Oletteko katsoneet iltalehden sivuilta niitä "mahani raskauden jälkeen kuvia" ? Minulla on ehkä http://www.iltalehti.fi/nainen/2012042715506786_na.shtml tuon ensimmäisen ja viimeisen kuvan välimaastosta oleva maha. Tiedän,yök!
Nojoo,onhan ne rakkausarpia ja en tietenkään vaihtaisi lapsiani mihinkään timmiin sikspäkkiin,mutta kyllä tämä kessi saisi hieman sievempi olla. Olisi kiva saada laittaa vielä bikinit joskus päälle.. Nyt ei anna kyllä itsetunto sen vertaa myöden,että se onnistuisi. Jumppaamalla ja kovasti töitä tekemällä tiedän saavuttavani paljon ja katsotaan,riittääkö se saamaan tämän kropan takaisin tikkiin!

Olen siis ollut AINA laiha ja hyvässä KUNNOSSA. Olen aina ollut aika lihaksikas rakenteeltani,joten minun on sinänsä "helppo" saada lihasmassa kuntoon. Saan aika helposti lihaksia näkyviin,onneksi.
Nyt on vain tehtävä lujasti töitä! Haluaisin mennä jo salille ja tehdä vatsalihaksia,mutta koska minulle tehtiin sektio,en voi/saa tehdä niitä vielä. Ensin täytyy odottaa lääkärin lausunto yms. Lupaan kyllä kertoa kun saan luvan rehkiä! Ajattelin,että ottaisin sitten tavoitteeksi tehdä vaikkapa 50 vatsaa joka päivä ja aina lisätä määrää vaikkapa yhdellä. Jos olen oikein rohkea ja jos te uskallatte,voisin ottaa mahastani (YÖK) kuvan (vaikka sivusta tai parhaasta kuva kulmasta) niin,että siitä voisi aina verrata tuloksia. En kuitenkaan lupaa vielä mitään,koska pitää myös ottaa huomioon lukijoiden terveys ;)

Tässä kuva missä on alla mun nykyiset farkut ja tuossa päällä tavoite farkut.
KATTOKAA HEI MIKÄ ERO. A-p-u-a ! Siis todellakin on jotain vielä tehtävänä. 23kg ja noihin pitäisi mahtua. Nyt kun katsoo noin konkreettisesti vaatteiden eroa,alkaa todellisuus iskeä.
Masennus.

Minun on onnistuttava.

H

Ruoka

Äh,anteeksi viivästys postauksessa. Olen ollut tässä nyt vähän kipeänä ja vielä on vähän vatsatautia liikkeellä,kohta saisi alkaa jo helpottamaan.

Mutta mutta,minulla on myös hyviä uutisia! Painan tällä hetkellä 93,2kg. Painan siis jopa 1,8kg vähemmän kuin raskauden alussa! JES!
Toivottavasti nyt ei tulisi takapakkia,koska osasyynä tähän on tietysti se,että olen ollut kipeänä. Yritän nyt pitää itseni ruodussa myös jatkossa. Herkkujakaan ei ole tultu syötyä juuri lainkaan.

Lupasin kuitenkin kertoa tässä postauksessa siitä,miten SÖIN ennen SYÖN nyt.

Ennen
- Suolaisia herkkuja meni ja PALJON kuten sipsejä,pähkinötä,pizzaa,kebabbia,hampurilaisia,ranskalaisia ja nachoja.
En niinkään pidä makeista herkuista,mutta yksi pahe on ja se on PULLAT. Joskus tulee syötyä irtokarkkeja. Pulla on niin hyvää... Äh..

Viikonloppusin tuli syötyä herkkuja enemmän tai vähemmän ja vähintäänkin kerran viikossa tuli tilattua pitsaa tai käytyä syömässä,raskaasti. Iltaisin saattoi olla sohvalla ja käpertyä katsomaan telkkaria sipsipussi kainalossa. Coca-cola on suurin paheeni juomista ja sitä menee edelleen..

Nyt
-Olen syönyt paljon salaattia ja vihanneksia. Enemmän vihanneksia kuin hedelmiä mutta kumpaakin olen syönyt. Hedelmissä on kuitenkin aika paljon sokereita vaikkakin hedelmän omaa sokeria,mutta silti. Banaanit ovat oikeita kaloripommeja! Onneksi eivät kuulu suosikkeihini.
Coca-colan juontia olen vähentänyt,mutten lopettanut. Olen ajattelut,että pikkuhiljaa vähennän ja vähennän,mutta kai minullakin joku pahe saa olla? Heh.

Muutoksia pitäisi tehdä vielä siihen,että söisin vaaleanleivän sijasta ruisleipää useammin,jugurttia mielummin kuin täysjyvämuroja. Lisätä pähkinöitä ja seurata annoskokoja.

Tässä pintaraapaisu syömingeistä,voisin jossain vaiheessa laittaa muutaman päivän ruokapäiväkirjankin. Pitäisikö esim. kerran kuukaudessa myös mitata mittoja? Esim. Rinnanympärys,vyötärö,lantio?

Parempaan päin mennään!

Te lukijat voisitte ehdottaa minulle postauksen aihetta :)
Toivottavasti saan teitäkin enemmän!

Tässä numeroita tältä viikolta:

Vaaka viime viikolla: 95,5kg
Vaaka tänään: 93,2

Muutos: 2,3kg
Matkaa tavoitteeseen: 23,2kg

51 viikkoa.

H

Omg!

Pakko laittaa välipostaus ja vaikkapa huomenissa pidempi.

Vaaka näytti tänään 97,1kg !
Ei ole todellista. OLEN NIIN INNOISSANI!
Okei okei,jäitä hattuun. Kaikki johtuu varmasti vain raskauskiloista ja ne kuuluukin lähteä nopeasti,mutta..SILTI ! Kuvitelkaa,enää noin 2kg ja olen siinä painossa,missä ennen raskautta. Uskomatonta!

Ehkäpä jo ensiviikolla...

Huomisiin!

Vaaka viime viikolla: 101,2kg

Vaaka tänään: 97,1

Muutos: -4,1kg

Matkaa tavoitteeseen: 27,1kg

ja noin 53 viikkoa.

Jes! Tästä saa niin hyvän boostin!

H

http://daytobeyou.com/wp-content/uploads/2011/07/Believe-in-yourself.png

Auts

Kipeenä ollaan. Tänään täällä etelä-suomessa on +16 (meidän mittari) ja ei oikein pysty lähtemään kävelylle kun on semmoiset vatsakivut päällä,että oksat pois. Toivottavasti voi taas pian lenkkeillä ihan vaikka kävellen. Itse en pidä niinkään juoksemisesta,mutta kävellä voin vaikka 50km. Juokseminen ei ole oikein ikinä ollut mun juttu.

Mietin tuossa,että miten aloitan rakentamaan säännöllistä rytmiä urheiluun. Nyt pystyn vähemmän,syksymmälle enemmän. Nyt kävelen päivisin lasten kanssa ja iltaisin koiran kanssa. Syksyllä menen salille ja pumppiin/spinningiin. Tämän kaiken lisäksi siis. Yritän,että liikuntakertoja tulisi se kolme tai neljä kertaa viikossa. Se voi sitten koostua aerobisesta tai lihasvoimaharjoittelusta. Salilla jos kävisi sen pari kertaa viikossa. Meillä on tässä lähellä aika montakin kuntokeskusta,joten sen löytämiseen ei pitäisi olla ainakaan "liian pitkä matka" "liian kallis" "liian pieni" - selityksiä,kun on mistä valita. Se on sitten eriasia jaksanko oikeasti käydä siellä enemmän kuin kerran kuukaudessa.

Koiran kanssa tulee väkisinkin käveltyä aamuin ja illoin (aamulla kun mies on jo lähtenyt töihin) niin voidaan ottaa koira mukaan puistoreissulle. Tuplarattaita työnnellessä tuleekin hieman lämmin,mutta sehän onkin vain hyvä asia,nestettä poistuu.. Heh heh.

Olen miettinyt,että voisin hankkia pyörääni sellaisen "peräkärryn" missä voi kuljettaa lapsia,tällöin tulisi lapset mukana,hyvä vastus ja treenaamaan pääsee samalla vaikka lapset olisivatkin mukana. Mahtavaa! Mihin vielä laittaisin koiran?

Seuraavassa postauksessa kerron taas mittoja ja puhutaan hieman syömisestä. Siitä,mitä söin,mitä nyt syön ja mitä minun tulisi syödä,jotta pääsisin tavoitteeseeni.

Tässä tavoite vartaloa 2-3vuoden päähän.
Eli takapuoli saa ja PITÄÄ olla,hieman vatsalihaksia näkyvissä ja kädessä erottua mistä lihakset lähtevät,eikä niin,että hauis on kuin miehellä! Yök! Liian pumpattu ja treenattu nainen on oksetus,onneksi myös mieheni mielestä!

H

kuva: http://nwsti.com/wp-content/uploads/2009/11/20090614fitness.jpg

Vauva on saapunut maailmaan,tästä kaikki alkaa!

Noniin,nyt on saatu toinen pienokaisemme maailmaan ja voin aloittaa pikkuhiljaa tämän projektin.

Ensinäkin selväksi,että aion täysimettää vauvaani,joten en voi periaatteessa laihduttaa aktiivisesti,koska en halua meijerituotantoni laskevan tai loppuvan. Voin "piilo"laihduttaa samalla,eli syödä terveellisesti,jättää herkut ja sokerijuomat. En voi kuitenkaan pitää dieettiä tai paastota. Näillä pääsen kuitenkin eriomaisesti alkuun.

Syksyllä,alkutalvesta kuitenkin voin aloittaa aktiivisemman vaiheen,mutta en tietenkään voi tietää nyt tarkkaa päivää.

Lupasin hieman avata,miten tilanteeseen on päädytty. Kun lopetin aktiiviset urheilu harrastukset vuonna 2006 alkoi alamäki. En kuluttanut enää juuri mitään,koska en tehnytkään juuri mitään. Ei riittänyt kävelylenkit eikä pyöräilyt. Arkiliikunta ei riittänyt. Söin raskaasti ja epäsäännöllisesti. Vaaka alkoi pikkuhiljaa muistuttamaan tästä,mutta ajattelin,että kyllähän tästä sitten palautuu kun vähän tsemppaa. No,ei lähtenyt.. Ensin 75kg.. 80kg.. Kun painoni alkoi keikkua 85kg molemmin puolin,tulin raskaaksi,aloin odottamaan esikoistamme. Tästä seurauksena +25kg ja mittari synnärillä 110kg ! Ei ole totta.
Minä,aina laiha ja kaunis. Urheilullinen ja ruokavaliota ylläpitävä ihminen painan 110kg ?! No suunta ei ollut kuin alaspäin,pakko laihtua. No lisäsin vaunulenkkejä ja söin säännöllisesti,pääsin 89kg. Eli todella hyvä pudotus! Mutta sitten... Taas lopahdin ja innostukseni kaikkeen hävisi kuin tuhkatuuleen. Tuntui tyhjältä,taas epäonnistuminen.
Meni aikaa,mittari pyöri 90-95kg välillä. Tulin uudestaan raskaaksi,mutta nyt,en antanut itselleni sitä mahdollisuutta,että lihoaisin taas ja PALJON. Tällä kertaa lihosin vain 8,9kg ja mittari synnärillä näytti 107,9kg. Periaatteessa siis olin painavampi kuin edellisessä raskaudessa,mutta lähtöpainoni raskauden alussa 99kg oli 14kg enemmän kuin edellisellä kerralla. Tästä sen enempää,tämä ei ole synnytyskertomus eikä vauvablogi.

Vaaka viime viikolla: 107,9kg
Vaaka tänään: 101,2kg

Muutos: 6,7kg
Matkaa tavoitteeseen: 31,2kg.

ja noin 54 viikkoa.

Huh,tavoitetta on,mutta olkoot!
Täältä tullaan !

H

Hei kaikki!

Tervetuloa lukemaan ja seuraamaan matkaani kohti 70kg.


Olen 22-vuotias nainen pääkaupunkiseudulta ja olen lihava. 


Kaikki sai alkunsa esikoisen odottamisesta ja tämän jälkeen elopainoni on ollut 90kg-105kg välillä. Suurimmaksi osaksi onneksi lähempänä 90kg kuin tuota 105kg. Odotan nyt toista lastamme joten voin aloittaa periaatteessa tämän blogin "oikean" suunnan vasta vauvan syntymän jälkeen. Halusin kuitenkin perustaa tämän hyvissä ajoin,jotta en ainakaan siirtäisi tämän aloittamista kovinkaan kauas. Aina riittää tekosyitä lykätä väistämätöntä ja olla tekemättä mitään konkreettista asian eteen.


Toivon,että saan paljon lukijoita ja kommentteja! Varoitan nyt heti alkuun,että olen kovin laiska kommentoimaan takaisin,mutta silti toivon teiltä kommentteja. Kohtalontovereita,onnistujia,pettyneitä ja ennen kaikkea tukijoita! Tie tulee olemaan raskas ja kivinen. Se ei tule olemaan helppo,kevyt eikä hauska.
Tavoitteeseen pääsy vaatii sisua,hermoja,itkua ja naurua. 


En ole asettanut "deadlinea" koska tiedän,että pysyvät tulokset eivät tule jäämään,jos aloitan liian kovalla pudotuksella. En halua jojo-ilmiötä. Minulla on tavoite,haluan mahtua minun Guess-merkkisiin 26 tuuman farkkuihin vappuna 2013. Tämä voisi olla inhimmillistä,eikö? 


Laitan aluksi lähtöpainoni,mittani ja jonkun karsean kuvan itsestäni (mutta vain tietystä kohdasta) koska en ole valmis tulemaan tunnistetuksi,vielä. LUPAAN,että kun tavoitteeseen on päästy,laitan itsestäni ennen-jälkeen kuvan. Silloin olen siihen valmis. 


Tässä hieman siis tervehdystä,seuraavassa postauksessa  aion kertoa MIKSI tähän on päädytty MITEN aion kaiken toteuttaa kahden pienen lapsen keskellä. Kaikki alkaa siitä,kuin toinen lapseni on syntynt ja siihen alkaa lähtölaskenta aivan pian...


Hetki vielä...

ps. Minulla on tapana lisätä linkki aina postauksen jälkeen kuvasta,koska haluan pysyä kaidalla tiellä jos kopion kuvia internetistä.

http://3vhealthandfitness.com/images/hourglass.jpg